Inferno, 13.8.2008

Arkadialla on menneisyyttä jokusen vuoden ja demon edestä ja siten ollaan jo perusvarmalla pohjalla. Yhtyeellä on selkeästi pohjoinen sointi musiikissaan ja pikku Sentenced- vaikutteilta ei voi välttyä, vaikkakin ulosanti on paljon monimuotoisempi ja räväkämpi. Laulutyylikin vaikuttaisi osittain periytyneen Ville Laihialalta, joka tosin on ehkä tässä tapauksessa unohtanut kipata muutaman viskin kurkkuunsa. Kitarapohjainen ja kaihoisa lähestymistyyli sopii bändille ja biisit ovat ehjiä rakenteiltaan alusta loppuun. Ne kolkuttelevat juuri siinä hittiosaston lattian alla, mutten ihmettelisi vaikka ovi aukeaisi sisuksiinkin jossain vaiheessa. Yritystä on siis jatkettava.

reviewer
Aadolf Virtanen
The Metal Observer, 13.6.2008

Well this is a brisk energetic Power Metal four track EP from Finns ARKADIA. Very much in keeping with the ever inspiring array of Power Metal bands that emanate from those cold climes, ARKADIA fuse the bombast of MAIDEN, the technical savvy of MEGADETH and the Melodic nous of many Pagan/ Viking Metal bands into a tight striking knit.

Given the harsher vocal stance off Viking Metal is reduced by the soaring pipes of Al Valkama. A very strong singer ARKADIA will appeal to fans of HAMMERFALL as they might to KIUAS or ENSIFERUM in equal measure.

There’s plenty of foot-on-the-monitor Metal posturing a la MAIDEN, but ARKADIA meld tenacity with their heritage into a consolidated and vibrant Power Metal. This is nothing less than impressive as each of the four tracks sets out a strong bench mark for the future. ‘’Lithium Division’’ shows credence to MAIDEN’S ‘’Flash Of The Blade’’ before embarking on a steady hard hitting Metal track whereas ‘’Nothing Lasts Forever’’ captures an echo of Jeff Waters and ANNIHILATOR.

It might cry with lack of originality, but originality has long since departed the shores of Power Metal. ARKADIA have enough in the locker room to punch a hole into the inner sanctum of Euro Power Metal.

Watch this space.

8/10

reviewer
Chris
The Metal Observer, 8.6.2008

Finland’s ARKADIA, though currently unsigned, display a remarkable amount of talent and polish on “Circle Of Distress,” the band’s first true EP. ARKADIA have been releasing demos at a steady rate since 2003, but “Circle Of Distress” marks the first time the band has put together a professional EP. Though only clocking in at sixteen minutes of music, it’s clear that a hell of a lot of work was put into the four songs on the disc.

The overall sound of ARKADIA seems to shift between Power Metal and just straight-up Heavy Metal. The first three songs, “Majesty Of Freaks,” “Lithium Division,” and “Before The Dawn,” sound like very intense, rough Power Metal; rather than being slick and streamlined, the sound is loud and raw. “Majesty Of Freaks” particularly benefits from such a style; the song’s catchiness lies in the powerful rhythm of its chorus, and the way the melody comes out somewhat “forced.” It’s far and away the best song on the EP.

By contrast, the final song, “Nothing Lasts Forever,” eschews the Power Metal rhythms in favour of something a bit more midtempo. While the vocalist retains his guttural voice for the majority of the song, he occasionally breaks into some Metalcore-style snarls, and I can’t say that the song benefits from them at all. If “Majesty Of Freaks” is an above-average song, and “Lithium Division” and “Before The Dawn” are average songs, then “Nothing Lasts Forever” is decidedly mediocre. The EP isn’t completely ruined by its presence, but it still stings a little.

With a little more polish, ARKADIA could be a force to be reckoned with. “Circle Of Distress” is an above-average effort, and I think the band is worthy of being signed to a label. Spinefarm/Spikefarm should seriously take a gander at these guys.

7/10

reviewer
Mitch
Noise.fi, 5.1.2008

Viitisen vuotta metallin parissa tahkonnut Arkadia on yltänyt kolmen demon jälkeen uransa ensimmäiseen EP:hen, joka kantaa nimeä Circle of Distress. Bändin biiseissä yhdistyvät varsin onnistuneesti Sentencediltä tuttu melankolinen ote ja Maidenin koulukunnalle ominainen useamman kitaristin hyödyntäminen. Kun mukana on myös sopiva sekoitus melodisuutta ja rouheaa rokkaavuutta, kuuntelukokemus on pääosin miellyttävä.

Melko aggressiivisesti etenevä Majesty of Freaks tuntuu aluksi karkaavan vähän käsistä, mutta loppujen lopuksi se pysyy hyvin aisoissa, ja etenkin kitaristien Mikko Järvenpään ja Aapo Rikalan työskentely on komeaa kuultavaa. Lithium Division vie tunnelman lähemmäs Sentencedin rokkaavaa matskua, mikä tulee esiin etenkin vokalisti AJ Valkaman ulosannista. Before the Dawn on jälleen nopeampi siivu, mutta toisin kuin avauksessa, kertsi ei ole järin säväyttävä. Nothing Lasts Forever on puolestaan hieman haikeampi pala, joka tuntuu alkuun lähinnä täytebiisiltä, mutta lopulta se puolustaa ihan hyvin paikkaansa.

Circle of Distress -EP on selvä harppaus oikeaan suuntaan Arkadian uralla. Sävellyspotentiaalia löytyy yllin kyllin, eikä laulupuolikaan ole ollenkaan heikoimmasta päästä tämän tyylisuunnan edustajille. Tästä on hyvä jatkaa kohti isompia ympyröitä, joihin bändillä eittämättä on potentiaalia viimeistään parin vuoden päästä.

4/5

reviewer
Olli Koikkalainen
Desibeli.net, 8.9.2007

Arkadian nelibiisinen on hieman hämmentävä kokemus. Kun pistin sen soimaan oli reaktio että kas, punkkia. Tarkempi kuuntelu paljastaa, että tätä ei ehkä tavoiteltu... Tai ainakin kyse on melkoisen NWOBHM -henkisestä punkista. Ikävä sanoa pahasti, mutta laulu on sen verran omituista räkimistä, että en tiedä kumpi on parempi, että tätä tietoisesti tavoiteltiin vai ei... Myös soundit ja miksaus ovat sen verran suttuisia, että muiden suorituksiakaan on paha arvioida. Kitaristin panos koko touhuun on kyllä merkittävä, vaikka toivoisinkin hieman vaihtelevampia kuvioita. Biiseistä Before the Dawnin c-osassa on mainiota jammailua, ja muutenkin demon kärkeä olevan Nothing Lasts Foreverin perusteella laulajankin kannattaisi panostaa enemmän tällaiseen Sentencedin Ville Laihialaa seurailevaan ärjyntään.

reviewer
Mikko Heimola
Vertigo, 26.7.2007

Arkadia mainitsee saatekirjeessä vaikuttajikseen mm. Iron Maidenin, Sentencedin ja Children Of Bodomin. Kieltämättä kyseisten yhtyeiden vaikutus orkesterin musiikissa kuulukin. Etenkin AJ Valkaman karheat vokaalit luovat mielikuvia Sentecedin suuntaan. Synkkää on meininki ja parhamillaan varsin toimivaakin. Paikoitellen esiin puskevat rankemmat mättöosiot, eivät kuitenkaan palvele kovin hyvin musiikillista kokonaiskuvaa, vaan pikemminkin sekoittavat sitä. Painopisteen suuntaaminen tunnelmallisempaan ja raskaampaan suuntaan saattaisi olla hyvä ajatus,sillä siinä yhtye vaikuttaa olevan parhaimmillaan.

Hyvää: Hyviä melodisia biisejä, joissa myös tunnelma on kohdallaan.
Kehitettävää: Rankemmat örinäkohdat eivät oikein tunnu sopivan yhtyeen konseptiin.

reviewer
Mikko Malm

(C) Arkadia, 2003-2010
site design by Mikko Järvenpää